it's time to turn a new page in my life

There are things that we never want to let go of, people we never want to leave behind. But keep in mind that letting go isn't the end of the world, it's the beginning of a new life.

 Nyt on käynyt niin, että en enää vuokraa Hetaa. Syytä en tarkemmin selitä. Vaikka minua todenteolla harmittaa, sillä Heta on todella hyvä poni, niin en jää paikalleni, vaan käyn nyt ainakin pari kertaa viikossa ratsastamassa erästä projektiheppaa. Taisin mainitakkin yhdestä heppakokeilusta ja nyt se on varmistettu. Kyseessä on siis suomenpienhevosruuna Hippu. 

Hippu on kuusivuotias eikä sillä ole kovin paljoa ratsastettu. Nyt olen Hipulla ratsastanut kolme kertaa. Hipun kotitallilla ei ole kentää joten meidän täytyy aina viedä se jonnekkin. Mutta nyt sitten tapahtui niin, että 95% todennäköisyydellä saan Hipun ainakin viikoksi asumaan meidän läheiselle tallille, jossa on kenttä. Mietinnän alla on vielä se saanko ratsastaa ilman marikan valvovaa silmää, koska näin alussa voi jokin mennä helposti pieleen.. Hippu on kovin etupainoinen, jonka vuoksi voi kompuroida. Kuten eilen huomasin.. Olin juuri nostanut vasemman laukan, pitkänsivun aikana sain Hipun laukassa pariksi askeleeksi sinne alas, hupsan, äkkiä tulikin kulma, taisi olla vielä se pehmein, seuraava asia mitä tiedostin oli se kun marika huutaa "pois alta". Kierähdin ja avasin silmät, näin Hipun maassa, häntä minua kohden. Nousimme molemmat kiireesti ylös. Onneksi kummallekkaan ei käynyt pahemmin. Minulle taitaa tulla kylkeen herkullinenmustelma ja Hipun turpaan tuli pieni pintanaarmu, lisäksi olimme molemmat hiekan peitossa. Todettuani pahimmasta "kivusta" (kaikki varmaan tietää sen tunteen kun vähän jokin ruuminosa tärähtää ja siihen on tulossa mustelma?) kiipesin takaisin selkään. Mentiin sitten vielä käyntiä ja ravia. Ja sainkuinsainkin Hipun kevyeksi kädelle (ainakin hetkittäin)

Pestiin Hippu oikein kunnolla. Ja Marikan kanssa päätettiin treenauttaa Hipun laukkaa aluksi liinassa, sivareilla, ilman ratsastajaa. Hippuhan on alkujaan ravuri tai ainakin ravisukuinen ja koska sitä ei kai kauheasti ole ratsastettu, etenkään sinne muotoon ja kun on vielä muutenkin etupainoinen, niin tämmöistä kompurointia on aikaisemminkin tapahtunut. Ja ilmeisesti juuri paripäivää sitten Hippu oli kaadunnut myös omistajan kanssa. Ehdottomasti paras ominaisuus Hipussa on, että se yrittää aina parhaansa, ja on todella kiltti, ei pure eikä potki, ei hypi pystyyn eikä pukita. Hipussa on myös se ominaisuus, mikä varmasti on monessa suokissa, ruoka menee varmasti kaiken edelle. Ollaan lähes aina  kierretty muutaman ruohikon kautta, kun olen Hippua taluttanut..

Mutta nyt kerron tästä viikosta.

Eli  ma  2.7

Vikellys,Liia oli vihdoinkin paikalla (olli kipeänä 3viikkoa). Harjoiteltiin käynnissä,ravissa ja laukassa B-periksiä (helpotettu laukka). Periksiin kuuluvat siis: perusistunta, polvivaaka (lippu ilman kättä siis), jalanheitot, jalannostot, polviseisonta ja takaa-alas(alastulo siis). Kokeiltiin myös pari ja yv liikkeitä, küreihin (meillä on kaksi c-paria ja kaksi c-yv:tä).
EI KUVIA

ti 3.7
Menin jekin kanssa tallille. Ratsastin Hetan kevyesti, käyntiä ja ravia. Sitten pesimme Hetan. Tuli puhdasponi :) muttamutta.. Hetaahan ei voinut jättää sisälle, joten arvaatkaa kuka meni samantien piehtaroimaan, kun juuri oli pesty shampoolla poni puhtaaksi.. Nooh, ei voi mitään kyllä se ainakin vähän auttoi..
KUVAT JEKILLÄ

ke 4.7
Mentiin Hipun kanssa hyppäämään takkulaan. Marika oli suunnitellut pomppusarjan, koska Hipun pitäisi vähän nostella jalkoja ja hypätä, eikä vain kiitää eteenpäin. Toinen ratsastuskertani Hipulla. Meni ihan hyvin siihen nähden, hiukan oli kääntämis vaikeuksia ja kiellettiin parikin kertaa. Mutta loppua kohden alkoi sujumaan ja Hippu alkoi lopussa oikein imemään esteelle, tarkoitus oli tulla ravissa, mutta ponipa päätti laukata, mikäs siinä puhtaasti yli eikä aikomustakaan kieltää (tosin ratsastajalla taisi olla se pieni epävarmuudentunne taas siellä pään sisällä..) Lopuksi sitten vielä vähän käännettiin ja väänettiin, torstaina omistaja ratsastaisi Hipulla :D

to 5.7
meillä oli vikellystreenit. Ja katsomassa olivat isäni vanhemmat, isänäidin sisko ja hänen miehensä,sekä isänäidin serkku ja tämän poika, jotka olivat Kanadasta. Mummun serkku eila puhui vähän suomea, mutta Ryan ei puhunut ollenkaan. Ryanilla on 12 vuotias tytär Rachel, joka harrastaa myös ratsastusta, westerniä. Heillä on ilmeisesti kolme omaa hevosta. Ryan oli todella kiinnostunut vikellyksestä, niimpä kutsuimme hänet katsomaan treenejämme.
Mutta, treeneissä teimme edelleen niitä B-periksiä. Itselläni tuo takaa-alastulo ei oikein onnistu, pää ottaa vastaan (jos muistatte kun valitin että minulla on päävamma?)

pe 6.7
Tällä kertaa traikkuun pakattiin Heta. Suuntana messilän estekenttä. Hyppelyt meni hyvin, niitä muutamaa ratsastajan virhettä&epäröintiä lukuunottamatta (kieltoja siis). Hypittiin ensin yksittäisinä pystyjä&oksereita 60-70cm, trippeliä 80cm  sekä muuria n.80cm. Sitten paria estettä kerrallaan ja lopuksi rataa. Ja ihan lopussa sitten vesimatto treeniä, päästiin kuin päästiinkin siitä yli!

su 8.7
olin päivällä naapurissa, joilla sattuu olemaan oma ranta, joten  kävin heittämässä talviturkin, kun lapset yllyttivät..Seuraavaksi alettiin virittelemään venettä, luvassa kyytiä vetorenkaalla! Oli todella kivaa, arvatkaa kuka painosti illan omaa isäänsä ostamaan vetorenkaan? Ehkä me vihdoin saamme sellaisen..
Illalla oli sitten ratsastusta Hippulaisella. Marikan koulutunti. Aluksi marika kiipesi hipun selkään ja näytti minulla miten pitäisi ratsastaa. Sitten oli minun vuoroni. Hippu on todella erillainen hevonen ratsastaa, kuin mihin on tottunut. Se ei oikein liiku eteen eikä käytä takapäätä, lisäksi jos itse jäät yhtään kiinni ohjaan (ihan sama kumpaan) niin Hippu kyllä vetää takaisin! Laukan jälkeen Hippu tuntui juoksevan alta ja laukassa ei ole tasapainoa. Niin kuin jo kerroinkin, heitimme molemmat kuperkeikkaa..

Video Hipusta:
http://www.youtube.com/watch?v=Z94xM9R7hvA&feature=plcp