Ensin käynnissä tulin uralta pois ja taivuttelin sisään ja ulos. Hippu tulikin tosi nopsasti kevyeksi ja tuntui hyvältä ratsastaa. Ravissa sitten tein ympyröitä, mutta nyt se äskeinen keveys katosi.Ympyröillä vaan sisäpohjetta läpi ja työtä työtä.. Kyllä se sitten alkoi antamaan periksi. Ja alkoikin menemään ihan kivasti.
Valitettavasti, kun otettiin käyntiin, mua alkoi huimaamaan ihan hirveesti ja hetken jo mietin et pysynkö mä täällä selässä enää. Päätin kuitenkin jatkaa ratsastusta, vaikka vähän olikin huono olo ja pyörrytti. Sitten kun keräsin ohjia niin huomasi kun marika joutui ihan itsestään selvistä asioista muistuttamaan, kun ajatukset ei pysyneet kasassa.
Vasemmalle otettiin lyhyempi laukka pätkä kun se on se parempi laukka. Jotenkuten sain hevosta taas koottua pitkillä sivuilla. Laukkapätkän aikana en ainakaan meinannut pyörtyä, joten edelleen jatkoin ratsastusta vaikka käynti pätkällä huimaus taas tuntui (varmaan johtui siitä kun pystyi keskittymään muuhunkin kuin hevosen tasapainottamiseen).
Päätettiin ottaa vielä pari hyppyä,kun marika oli kivat esteetkin rakentanut. Semmoinen kiva kahden esteen sarja, diagonaalilla. Toinen osa olikin jännä, kun siinä oli pari valkoista aitaa alla.
Ensimmäinen osa, pelkät puomit, sujui hyvin, mutta toiselle tuli ekalla kerralla kielto. Käänsin välistä uudestaan ja hypättiin pelkkä toinen osa. Sen jälkeen Hippu vielä vähän kyttäili, mutta ei kieltänyt, kun pidin pohkeilla mukana. Viimeinen hyppy oli aivan Mahtava! Siinä oli rytmi, askeleet, hyppy, minä, kaikki mukana ja oikeaan aikaan. Ei ollut sukellushyppy, ei tullut liian juureen tai lähtenyt liian kaukaa ja minä en edeltänyt hyppyä tai jäänyt jälkeen.
Hypättiin sarjaa toisestakin suunnasta, nyt se sama aita oli entistäkin jännitävämpi! Tuntui että Hippu vain rynnisti kohti esteitä, eikä yhtään katsonut mihin niitä jalkojaan laittaa, ja sitten tuli kolautuksia toiselle osalle.
Lisää voitte katsella videosta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti