lauantai 2. helmikuuta 2013

Ikin en luovuta, ikin en lannistu

Minne tie vie, ei voi tietää vielä
en syntyny tähdeks, enkä sitä ole
oon vaa tyttö joka yrittää tät todella
ja pakko todeta
kokemukset parhaiten mua opettavat
 niin kauan kun sydän sykkii
  jatkan tätä ilman selityksii
mä oon täysin tyytyväinen elämään
välil angstii, ja välil pitää keventää
 ei arpapelii vaa tietosii valintoi
tietosena asioist tieto toi vahinkoi
tervetuloo pudottamaan haasteit
  mut mä jatkan kurottamaan haaveit
 kuka siitä sanoikaan, mitä minä haluunkaan
matkaan kohti unelmaa, et voi estää ainakaan!



Taas yksi viikko takana ja kun muut ottaa rennosti perjantai iltaa ni meikä treenaa myöhään illalla hiki hatussa, miksi? Koska tää on se mitä haluun tehdä. Haluun edetä ratsastajana ja viedä Hippua eteenpäin, vaikka se sitten tapahtuisi joka perjantai ilta klo 19 jälkeen. 

Eilinen tunti, hmm, mitäköhän siitä voisi sanoa.. Ensin tuntui että "jes täähän alkoi nopeesti toimimaan"mutta sitten lisättiin haastetta peliin ja alettiin (pienen ravi verkan jälkeen) menemään väistöjä. Dääm, tuli pikkasen hiki kun ei meinannut sitten millään onnistua. Hippu ei meinannut millään väistää, juoksi vaan karkuun. Pienen vänkäämisen jälkeen se alkoi pikkuhiljaa myöntymään ja väistikin lopulta ihan hyvin. 

Ennen tuota Hippu oli ravissa tosi kiva ja meni aika letkeesti. Käveltiin hetki ennen kuin alettiin laukkailemaan. Aloitettiin vasemmalle. Aikaisemmin vasen laukka oli huonompi ja ne 2 kaatuamista on olleet vasemmasta laukasta. Mutta nyt niinkuin jo viimeksi kerroin, niin vasen laukka nousee todella kivasti käynnistä, eikä se ole niin hirveää juoksemista, kuin mitä on joskus ollut. Ja eilen sain vasemmalle, sen pienen suoran aikana, Hipun ainakin pariksi askeleeksi alas ja hiukan kokoamaan itseään, wau! Viimeksi näin on käynyt kesällä kun treenattiin useammin. Tehtiin niin että pitkältä sivulta nosto, pääty-ympyrä ja C:ssä raviin ja käyntiin. 

Oikealle ei sitten sujunutkaan niin hyvin. Hippu nosti väärää laukkaa. Marika neuvoi asettamaan aavistuksen ulos jotta oikea lapa saisi enemmän vapautta ja en jäisi kiinni oikeaan ohjaan. Tämä toimi ja saatiin kuin saatinkiin oikeaa laukkaa. Sama pääty-ympyrä kuvio kuin vasemmassa. Tähän suuntaan ei laukka tuntunut niin hyvältä ja varmasti johtui siitä, että koska oikeakäsi on mun vahvempi käsi, jään sillä kiinni ja laukassa käännän liikaa oikealla ohjalla, en vasemmalla(ulko) pohkeella. Tällöin ulkolapa pääsee karkuun ja jos maneesin seinää ei olisi, niin oltaisiin jossain ihan muualla kuin siinä pääty-ympyrällä.. Marika muistutti aina ympyrällä että "ulkopohje,ulkopohje" ja niimpä aloin itsekkin muistaa sen ulkopohkeen. Nostin myös ulkokättä ylemmäs ja yritin heitää oikean käden "pois" että en jäisi siihen kiinni koko ajan. Alkoi toimimaan ihan jees.

Sillä aikaa kun kävelin, maneesiin rakentui okseri. R-pitkällesivulle. Aluksi ihan pienenä, vasemmasta kierroksesta. Oli aika tiukka tie meille, mutta ei ryssitty kertaakaan! Tosin en heti noston jälkeen mennyt esteelle, vaan kiersin sen takaa ympyrän, että saisin vähän laukkaa haltuuni. Silti esteelle kääntäminen meinasi olla hankalaa kun ei oikein uskaltaisi tehdä hirveän tiukkaa tietä, kun ei tosiaan tiedä jos jalat katoaa alta etupainoiselta hepalta.

Oikealle ei sitten sujunut niin hohdokkaasti.. Koska H-kulma on se paha kulma, niin sitä ei uskalla mennä laukassa. Nooh piti nostaa H-kulmassa se laukka, ja kun muutenkin meinaa nostossa olla ongelmia, niin heti sen jälkeen kun pitäisi mennä esteelle.. Ei onnistunut. Lopulta Hippu lähti viemään laukassa esteelle ja tuloksena.. nooh, ei niin hyvä, koska hippu ei ollut avuissa. Niin lopulta mentiin sit ravissa, onnistui paremmin, vaikka Hippu pari kertaa lähtikin laukalle. Ihme ettei puomi pudonnut kuin kerran, noilla huonoilla lähestymisillä. Niin eikä Hippu kertaakaan kieltäny vaikka pari kertaa siihen olisi ollut mahdollisuus.

VIDEO TULEE MYÖHEMMIN kun saan ne..(kamera äitillä tällä hetkellä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti