Minustako kouluratsastaja?

Oli nyt ihan pakko lainata kaverin blogin nimeä, minustako kouluratsastaja?

Eilen, tiistaina, oli marikan koulutunti. Alku tunnista mentiin siksak väistöjä, Heta ei ihan heti reagoinut sivulle, vauhtia tuli senkin edestä lisää. Jouduin ihan tosissani pitämään sitä edestä, samalla kun yritin "potkia" väistävää pohjetta. Lopulta onnistuttiinikin väistöissä, ilman että poni juoksi alta.

Ravissa keskityttiin siihen että saataisiin Heta rennoksi, niin että voin rauhassa päästää ohjista, ilman että Heta lähtee kiihdyttämään. Tämä vaati toistoja, toistoja ja toistoja. Tein paljon ympyröitä ja voltteja. Samalla tein: pidäte, reilu myötäys, pidäte, reilu myötäys,taivutus, reilu myötäys,pidäte, reilu myötäys jne. Pidätettä joutui toistamaan, toistamaan, toistamaan. Koska heti kun päästin, heta lähti kauheaa kiitoa eteen päin.Aina ei pidäte mennyt läpi, silloin otettiin vähän enemmän.  Loppujen lopuksi saatiin kuin saatiinkin Heta rennoksi ja venymään sinne alas.

Nostettiin molempiin suuntiin laukat. Edelleen sama jatkui, pidäte,päästä.  Laukassa tämä oli vaikeampaa, koska jäi helposti vetämään laukan tahtiin. Käden kuuluisi elää omaa elämää. Lisäksi itse jään aina liikaa oikeaan kiinni. Nyt heitin reilusti kättä eteeen myödätessäni.

Loppuraveissa jatkettiin sitä rentouden hakemista. Eikä mennyt kauaakaan kun marika kehui miten rentoina mentiin. Tunnin tavoite saavutettu! Heta tuntui tosi hyvältä, vaikka useasti sanonkin että oli hyvä kädelle, nyt tiedän että voi olla paremminkin. Vasemmassa kierroksessa en tuntenut juuri ollenkaan painetta sisäohjaan, ulkona ihan pieni tunne. Silti Heta oli siinä, kuunteli, taipui, myötäsi. Ja kun Heta myötäsi niin myötäsin minäkin. Kun istuin harjoitusraviin tuntui että olisimme yhtä. Sellaista tunnetta en ole aikaisemmin hevosten kanssa kokenut. Painon avulla sain Hetan voltille, pienellä käden liikkeellä sain päätä kääntymään sisälle, toisella pienellä (ei niin pienellä kuin taivutus) sain hidastettua (hidastukseen kuului myös istunnan tiivistäminen). Marika sanoi että ei olla kertaakaan menty näin hyvin, näin rentoina.

Tähän oli hyvä lopettaa, seuraavasta ratsastus kerrasta en tiedä, mutta seuraavalla marikan tunnilla luultavasti hypätään. Toivottavasti silloin menee yhtä hyvin.

Kuvia tulee kun pääsen omalle koneelle!